Voimaharjoittelulla ennaltaehkäiset vammojen syntyä

Tiesitkö, että voimaharjoittelu on varsin tehokas keino vammojen ennaltaehkäisyyn?

 Voimaharjoittelulla voidaan parantaa lihasten, jänteiden sekä jopa nivelsiteiden ja luiden vahvuutta. Vahva lihaksisto auttaa pitämään ryhdin hyvänä, suojaa luita ja niveliä liikkuessa ja kontakteissa. Harjoittelun aikana voima kohdistuu luihin ja tämä vahvistaa niitä. Nivelsiteet tulevat joustavammiksi ja ne kestävät paremmin iskuja dynaamisen harjoittelun ansiosta. Jos harjoittelussa käytetään jotakin kehon osaa vähemmän kuin toisia, voi siitä tulla heikompi. Epätasapainosta voi syntyä ongelmia, kun heikoin alue kuten lihas, jänne, nivelet, nivelsiteet tai luu, joutuu äkisti kuormitukseen ja ei pystykään ottamaan vastaan siihen kohdistunutta kuormaa. Seurauksena voi olla vammautuminen. Kun voimaharjoittelussa käytetään tasapainoista ohjelmaa, saadaan kehon heikot alueet poistettua ja saadaan tietyt kehon toiminnot tasapainoisemmiksi. 

Yleisimpiä syitä vammoihin urheilussa on lihasepätasapaino. Lihasparien eli vastavaikuttajien epätasapaino altistaa heikomman lihaksen tai lihasryhmän vammoille, koska se väsyy nopeammin kuin vahvempi vastavaikuttaja. Lihasepätasapaino vaikuttaa myös niveliin ja luihin aiheuttamalla niihin luonnotonta liikemallia johtuen epätasapainon aiheuttamasta epänormaalista vedosta. Vahvemmat lihakset vetävät niveltä puoleensa jolloin vastapuolen nivelsiteisiin aiheutuu venytystä ja kannatteleviin rakenteisiin kiristystä. Tästä voi syntyä kroonisia kiputiloja ja luihin sattaa kohdistua epatavallista kulumista. 

Voimaharjoittelu on erittäin hyvä keino vammojen ennaltaehkäisyyn, mutta voimaharjoittelun yhteydessä tulee olla loukkaantumatta. Tätä voidaan ennaltaehkäistä hyvällä harjoittelutekniikalla, ryhdin tulee olla suoritettaviin liikkeisiin nähden aina optimaalinen ja hyvä. Harjoittelu tulee aloittaa kevyellä kuormituksella, jotta saadaan rakennettua hyvä pohjakunto ennen kuormituksen lisäämistä. Jos vastusta lisätään, pitää se tehdä tekniikka edellä, elikä kuormaa tulee nostaa vain sen verran,  että tekniikka ei kärsi. Voimaharjoittelussa yksi tärkeimpiä asioita on huomioida levon tärkeys. Lihas kehittyy vain kun se saa riittävästi harjoittelun jälkeen myös lepoa, harjoittelun aikana syntyneitä mikrovaurioita korjataan levon aikana ja tämä vahvistaa lihasta. Jos lepoa laiminlyödään, voi se johtaa ylirasitustilaan, joka johtaa lihasten palautumisen häiriintymiseen ja tämä taas voi johtaa akuutteihin ja kroonisiin vammoihin koska lihakset eivät ole valmiita seuraavaan harjoitukseen. 

Iäkkäiden liikkujien ja urheilijoiden tapaturmat kohdistuvat usein kaatumisiin ja tasapainon menetyksiin. Yli 65 -vuotiaista 30 -40% kaatuu ainakin kerran vuodessa ja iäkkäämmistä yli 80 - vuotiasta joka toinen kaatuu. Yleensä syypää löytyy heikoista reisilihasvoimista, heikentyneestä tasapainosta, tietyistä pitkäaikaissairauksista, monilääkityksestä ja alkoholista. Kaikille iäkkäille tulisi siis poikkeuksetta suositella tapaturmien ehkäisemisesksi lihaskuntoharjoittelua sekä tasapainoharjoittelua.

Yhteenvetona voisikin todeta, että yleisesti ottaen aikuisten rasitusvammoille altistaa kaikki, kaikki edellä kirjoitetut asiat. Aikuisen keho kestää kovaa liikuntaa ja suuria harjoitusmääriä. Aikuisen keho on kuitenkin kokoajan ikääntyvä ja myös luusto, lihaksisto, jänteet ja nivelet saavat osansa kuluneesta ajasta. Keho ottaa vastaan rasitteita ja pitkään ärsytystilassa oltuaan saattaa aiheutua rasitusvammoja. Aikuisella rasitusvammojen ilmaantuminen vaatii harjoittelun muutoksia ja kuntouttavaa liikuntaa. Nuorella yleensä iän karttuminen ja lepo harjoittelusta saattavat olla tärkeimmät tekijät, jotta urheiluvammat paranevat. Iäkkäällä taas vammautuminen saattaa olla kohtalokastakin ja vähintäänkin se vie aikaa, jotta harjoittelua päästään taas täysipainoisesti jatkamaan. Tärkeintä kaikenikäisillä olisi huomioida, että pitää urheilun monipuolisena.

Osassa tekstiä lähteinä on käytetty: 

Berghem N. 2021. Kaatuileva vanhus kuntosalille! Kustannus Oy Duodecim. Artikkelitunnus uux24982.

Walker B. 2014. Urheiluvammat-ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus. (1. painos). Lahti. VK- Kustannus Oy .